SUVI-ANNE SIIMES
Suvi-Anne Siimeksen (1963–) poliittinen ura alkoi Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnassa, missä hän oli mukana perustamassa punavihreää opiskelijajärjestöä Sitoutumatonta vasemmistoa 1983. Siimes valmistui valtiotieteen maisteriksi vuonna 1989 ja lisensiaatiksi 1993 ja toimi kansantaloustieteen opettajana. Suvi-Anne Siimes on kolmen lapsen äiti. Kunnallispolitiikassa hän on vaikuttanut Pohjan kunnassa 1993–98.
Vuonna 1995 Suvi-Anne Siimes valittiin vasemmistonaisten puhenaiseksi ja Vasemmistoliiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. 1998 hänestä tuli puolueen puheenjohtaja. Sukupolvien väliset näkemyserot korostuivat linjanvedoissa. Uuden sukupolven vasemmistolainen sai moitteita omiltaan; joidenkin mielestä nuori puheenjohtaja korosti liian paljon ympäristöasioita ja kehitysmaakysymyksiä ja kannatti turhan kärkkäästi feminismiä sekä muita “marginaaliaatteita“. Näkyvä ja pätevä Suvi-Anne Siimes toi kiistämättömästi Vasemmistoliitolle huomio- ja painoarvoa poliittisessa keskustelussa. Hänen aikanaan puolue muuttui punavihreää­n suuntaan. Syyskuussa 2004 julkistetun mielipidemittauksen mukaan Suvi-Anne Siimes oli erityisesti naisten ja eteläsuomalaisten suosikki.
Kansanedustajaksi Suvi-Anne Siimes valittiin ensi kerran vuonna 1999. Kulttuuriministeri hänestä tuli jo syyskuussa 1998. Vuosina 1999–2003 hän oli toinen valtiovarainministeri sekä asuntoministeri ja 2002–2003 kehitysyhteistyöministeri.
Sari Savikko

ANNELI JÄÄTTEENMÄKI
Anneli Jäätteenmäki syntyi Lapualla 1955. Eteläpohjalaisia juuriaan hän on aina pitänyt henkisenä voimavarana. Sysäys yhteiskunnalliseen toimintaan tuli kotoa kolmilapsisesta viljelijäperheestä. Isä Oiva Jäätteenmäki toimi pitkään keskustan edustajana Lapualla. Yhteisten asioiden hoito oli osa perheen arkielämää. Äiti joutui kantamaan vastuun talon töistä, kun isä hoiti myös muiden ihmisten asioita. Kun Anneli Jäätteenmäki lukiossa päätti lähteä opiskelemaan juristiksi, koulun ammatinvalinnan ohjaaja sanoi, että oikeustiede on miesten ala. Opiskelun loppuvaiheessa Jäätteenmäki kysyi kesätöitä Lapuan nimismiehen lomittajana. Hänelle tehtiin selväksi, että nimismiehen työ oli miesten hommaa. Vuonna 1976 oli tullut voimaan laki, jolla naisetkin oikeutettiin nimismiehen virkaan.
Anneli Jäätteenmäki valmistui oikeustieteen kandidaatiksi ja istui käräjät Kauhajoella 1980. Hän toimi vuoden verran työmarkkinajuristina kunnallisessa sopimusvaltuuskunnassa ja siirtyi ulkoministeriön diplomaattikurssin kautta ulkoministeriön protokollaosastolle. Vuonna 1983 sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski pyysi hänet avustajakseen.
Eduskuntaan Anneli Jäätteenmäki valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 yli 9000 äänellä. Hän toimi oikeus­ministerinä Esko Ahon hallituksessa 1994–95. Lyhyt kausi keskustan varapuheenjohtajana ja sijaisjohtajana siivittivät tien keskustan puheenjohtajaksi Hämeenlinnan puolueko­kouksessa 2002. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi, ja Anneli Jäätteenmäestä tuli eduskunnan puhemies. Hallitusneuvottelujen jälkeen muodostettiin keskustan, sosiaalidemokraattien ja Ruotsalaisen kansanpuolueen punamultahallitus, jonka pääministerinä Anneli Jäätteenmäki toimi kaksi kuukautta. Siinä tehtävässä nainen ei ole koskaan ennen Suomessa toiminut. Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin virasta alkujaan vaalitaisteluaseena käyttämänsä Irak-vuodon johdosta nousseen kohun vuoksi. Vuoden 2004 eurovaaleissa Anneli Jäätteenmäki valittiin Euroopan parlamenttiin. Samalla päättyi 17 vuoden mittainen kausi Suomen eduskunnassa.
Kaari Utrio