Omaperäisestä liikeideasta alkunsa saaneet naisten perustamat suomalaisyritykset ovat menestyneet myös maailmalla.



SUOMALAISNAISEN KRUUNUNJALOKIVET


MARIMEKKO


Kuvateksti
Kun Kirsti Paakkasen omistama Workidea Oy vuonna 1991 osti Marimekon, vaatteita sekä laukkuja ja sisustustuotteita valmistava yritys oli jo vuosia tuottanut tappiota. Lukuisat muut suomalaiset vaatevalmistajat olivat jo lopettaneet tai siirtäneet tuotannon halpatyövoiman maihin. Kirsti Paakkanen halusi pitää tuotannon Suomessa ja Marimekon suomalaisten designtekstiilien edelläkävijänä. Hän päätti noudattaa yhtiön perustajan Armi Ratian (1912–1979) liikeideaa, joka oli unohdettu 1980-luvulla Amer-yhtiön omistuksessa ja tulosvaatimusten paineessa.
Armi ja Viljo Ratia perustivat Marimekon vuonna 1951. Tavoitteena oli luoda sodanjälkeisessä ankeudessa jotain uutta ja omaperäistä, raikasta, optimistista, laadukasta, kestävää ja kaunista. Lähtökohtana oli persoonallinen suomalainen muotoilu. Marimekko-kuoseja sekä -vaatteita suunnitteli suomalaisten tekstiilitaiteilijoiden ja vaatesuunnittelijoiden parhaimmisto, kuten Maija Isola, Vuokko Nurmesniemi, Riitta Immonen, Annika Rimala, Liisa Suvanto ja Marja Suna.
Kirsti Paakkanen palautti 1990-luvulla Marimekkoon ajatuksen, jonka mukaan suunnittelu on kaiken liiketoiminnan lähtökohta. Työntekijöiden luovuutta kannustetaan antamalla heille vapautta ja vastuuta. Uuden ajan huippusuunnittelijoita Marimekossa ovat muun muassa Ritva Falla ja Kristiina Isola.
Armi Ratialla ja Kirsti Paakkasella on ollut tärkeä rooli paitsi liiketoiminnan sekä yrityskulttuurin luojina, järjestäjinä ja ohjaajina myös yrityksen markkinoijina. Kukoistuksen vuosina Marimekko on vahvasti henkilöitynyt innovatiivisiin, menestyviin ja karismaattisiin naisjohtajiinsa.



KALEVALA KORU

Kalevalan satavuotisjuhlavuonna 1935 kirjailija Elsa Heporauta ehdotti patsaan pystyttämistä suomalaiselle naiselle. Kun kansalaiskeräys ei tuottanut riittävästi varoja, naiset ideoivat uuden keräysmuodon, muinaiskorujen jäljennösten myynnin. Jäljennöksiä oli aiemmin valmistanut Suomen Käsityön Ystävät kansallispukujen koristeiksi. Vuodesta 1925 perinnettä oli jatkanut A. Tillander Oy, jonka tuotanto oli pienimuotoista. Patsastoimikunnan ajatuksena oli alusta alkaen tehdä pitkiä sarjoja suurelle yleisölle. Aino-Mari Mecklin valitsi Kansallismuseosta 40 mallia, joiden pohjalta taiteilija Germund Paaer piirsi ensimmäiset korut. Ne esiteltiin Kaisa Kallion teekutsuilla presidentinlinnassa 8.12.1937.
Talvisodan puhjettua patsashankkeesta luovuttiin. Korumyynnistä saadut voitot ohjattiin hyväntekeväisyyteen. Muistomerkkiyhdistyksestä tuli vuonna 1941 Kalevalaiset Naiset. Kalevala Koru rekisteröitiin osakeyhtiöksi, joka aloitti ensimmäisenä Suomessa korujen teollisen valmistuksen 1949.
Kalevala Korussa yhdistyvät perinne ja moderni design. Osa malleista on arkeologisten korulöydösten jäljennöksiä, osa muunnoksia tai yhdistelmiä alkuperäisistä. Myyntipakkaukseen on alusta asti liitetty lyhyt kertomus korun historiasta. Malleja on runsaimmin viikinkiajalta, mutta myös ajanlaskun alusta ja 1800-luvulta. Uutta suomalaista korusuunnittelua edistää yhtiön Kaunis Koru -tuotelinja. Vuonna 2005 Kalevala Korun neljästä tunnetuimmasta muotoilijasta kolme on naisia: Kirsti Doukas, Marja Suna ja Mari Saari ovat kaikki Suomen eturivin korutaiteilijoita.




AARIKKA


Kuvateksti
Ennakkoluulottomasta ja luovasta puun käytöstä tunnettu Aarikka Oy sai alkunsa vuonna 1954 Kaija Aarikan pienestä ideasta, kävelypuvun viidestä puunapista. Tekstiilisuunnittelun opiskelijan lopputyönä tekemät napit saivat niin suuren suosion, että hän perusti miehensä Erkki Ruokosen kanssa oman yrityksen ja avasi Helsingissä ensimmäisen liikkeensä Nappi-Aarikan. Pian tuotevalikoimaa laajennettiin koruihin. Niissä Kaija Aarikka yhdisteli ensin jalopuulaatuja ja hopeaa, mutta alkoi pian käyttää myös aliarvostettua kotimaista koivua.
Kaija Aarikka on osaltaan ollut luomassa nykyistä kansallista tyyliä, jolle tyypillistä ovat luontoaiheet, puun suosiminen sekä pehmeät ja pelkistetyt muodot. Aarikan tuotteet ovat edustaneet suomalaista muotoilua lukemattomissa näyttelyissä ympäri maailmaa jo vuosikymmenten ajan.
Vuonna 2005 yhtiön valikoimaan kuuluu yli neljäsataa tuotetta koruista lahjaesineisiin. Suosikkituotteita ovat muun muassa puiset korut, luontoaiheiset koristeet kuten Pässi ja Peippo, nappulapelit ja lelut sekä metalliset mobilet. Aarikka-myymälöitä on Suomessa 16 ja jälleenmyyjiä 300, ja merkittäviä vientialueita ovat Eurooppa, Yhdysvallat ja Japani. 2000-luvun alussa yrityksen taiteellinen johto siirtyi Kaija Aarikalta hänen tyttärelleen Pauliina Aarikalle.



PENTIK

Suomalaisiin menestyjiin lukeutuu Anu Pentik, joka 1970-luvun alussa päätti jalostaa keramiikka- ja nahkaharrastuksesta itselleen ammatin. Toiminta alkoi vuonna 1971 lastenhuoneessa ja omakotitalon kellarissa, seuraavana vuonna valmistui keramiikkapaja ja vuosikymmenen puolivälissä keramiikkatehdas. 1980-luvulla yhtiö laajeni voimakkaasti ja valmisti keramiikkaa, nahkavaatteita sekä Artzan-merkkisiä huonekaluja. Avain menestykseen on kuitenkin ollut keskittyminen omaan ydinosaamiseen eli keramiikan valmistukseen ja myyntiin 1990-luvulla.
Vuonna 2004 Posion keramiikkatehtaassa valmistettiin yli miljoona esinettä ja Pentik-ryhmä työllisti kaksisataa ihmistä. Pentik täydentää nykyään keramiikkamallistoja elämäntapa -kokonaisuuksiksi muilla lahja-, käyttö- ja piensisustustuotteilla kuten tekstiileillä ja herkuilla. Ostamisesta halutaan tehdä elämys tunnelmallisten myymälöiden avulla, ja yrityksen synnyinpaikalle on perustettu ostosmatkailukohde. Pentik-mäellä on tehtaanmyymälään ohella kotimuseo, näyttelytiloja ja kahvio.