YDINVOIMAA?
Pyydettiin allekirjoitusta viidettä ydinvoimalaa vastustavaan adressiin.
En voinut allekirjoittaa, koska en tiedä, mikä on oikein.
Isaac Newton teevettä keittäessään ei olisi ikinä voinut kuvitella, että halvasta energiasta, ihmiskunnan siunauksesta, kehittyy raskaan sarjan eettinen kysymys.
Kun tautien ja nälänhätien runtelema eurooppalainen yhteiskunta pääsi käsiksi voimaan, joka ei ollut peräisin ihmisen tai juhdan ruumiista, tuulesta tai vedestä, tapahtui muutos, joka oli yhtä suuri kuin siirtyminen metsästäjien ja keräilijöitten taloudesta maanviljelyyn.
Hyvinvointimme perusta on halpa energia. Ei tarvitse haudata joka toista syntynyttä lasta. Saamme elää vanhoiksi, olemme terveitä. Tämänvuotinen kato ei tiedä nälkävuotta. Kaikilla on vaatteita. Jokainen lapsi pääsee kouluun!
Juhtien, koskien ja tuulien varassa elävä yhteiskunta ei teollistunut. Se eli tilassa, joka on inhimillisen elämän ainoa realistisesti vertailukelpoinen tila: perinteisessä maataloudessa. Kaukaisen kaiun sellaisesta maailmasta näemme kehitysmaissa.
Teollistumisen edellytys oli uusi energia, oli se sitten peräisin hiilestä, öljystä, koskesta tai ydinreaktorista. Kaikki teollistumisen jälkeen saavutettu hyvä on bonusta, joka voi kadota milloin tahansa; katsokaapa vain itäistä naapuria.
En lainkaan pidä energiasta, joka jättää tuleville polville likaisen maailman: kasvihuonekaasut ja/tai ydinjätteen. En toisaalta petä itseäni kuvittelemalla, että mitään nykyisen kaltaista elintasoa pystytään pitämään yllä auringolla, tuulivoimalla tai muilla vaihtoehtomenetelmillä.
Energiaratkaisu on totaalinen asia. Jos hyväksyy ydinvoimalan, on aivan sama, onko niitä neljä vai neljätoista.
Käytännössä on kysymys jommastakummasta, fossiilisista polttoaineista ja kasvihuonekaasuista tai ydinvoimasta ja ydinjätteistä. Kukaan ei ole osannut vielä kertoa minulle, kumman kirouksen kanssa lastenlasteni on parempi kasvaa.
Energian säästämisestä puhutaan paljon ydinvoimakysymyksen yhteydessä. Tuskin kukaan on niin yksinkertainen, että kuvittelee sähkölamppujen sammuttelemisen vaikuttavan energiantarpeeseen sitä tai tätä.
Jos emme halua kasvihuonekaasuja ja/tai ydinjätettä, meidän on varauduttava järeisiin säästöihin. Käytännössä tämä tarkoittaa niin romahdusmaista elintason laskua, että harva energiatietäjä on siihen varautunut.
Suurin osa turhasta roinasta, jolla itsemme ympäröimme, jää pois rasittamasta kaatopaikkoja. Kukaan ei pysty maksamaan kohonneita hintoja.
Ei ole varaa rakentaa teitä, mutta eipä väliä, koska vain harvalla on varaa autoilla. Taloja ei rakenneta kuten ennen, eikä asuntoja lämmitetä viidakkolukemiin - sodan jälkeen määrätty asuntolämpö oli 16 astetta. Lämmintä vettä saa kerran pari viikossa. Sairaanhoidon tasoa on pakko laskea, samoin koulutuksen ja sosiaalihuollon.
Yhteiskunnan yleisvarallisuus vähenisi merkittävästi. Elintaso vakiintuisi kuitenkin varmasti siedettäväksi. Elämä sujui ihan mainiosti ennen ydinvoimaakin. Mutta silloin emme tienneet kasvihuonekaasujen olemassaolosota.
Eniten jutussa kiusaa argumenttien älyllinen epärehellisyys.
Saksa luopuu omasta ydinvoimasta, hurraa! Mutta ostaa ydinvoimaa Ranskasta, joka ei missään tapauksessa siitä luovu. Kuka on siis voittanut? Ranskalaiset ydinvoimalat.
Suomalainen ydinvoimala on siisti ja turvallinen! Mutta potentiaalisesti se on vaarallisempi kuin mikään ihmisen ikinä keksimä laitos. Ekoterrorismista olemme nähneet vasta kesyn alun, ja omapahan on vikamme.
Mitä Tšernobyl opetti?
Ainakin sen, että on paras pysyä kaukana venäläisistä ydinlaitoksista. On silkkaa hurskastelua vastustaa suomalaista voimalaa ja samaan aikaan käyttää venäläisestä voimalasta ostettua sähköä.
En pidä aborttia hyvänä ratkaisuna. Mutta jos se on tehtävä, on parempi, että sen tekee lääkäri kuin puoskari.
SUURTEN IKÄLUOKKIEN VANHEMMAT PUNAINEN LUMME
TYÖ TAI KUOLEMA
JUOPOT KULLANMURUT KARJALA TAKAISIN HYVÄT TAVAT - LASTEN TURVA
ONKO TIETOA? SUURI TAPPAJA SKOTTIEN KUNINGATAR MARY YDINVOIMAA?