Dunhill Dark Flake

Oliko hyvää? Suosittele täällä. Ei vai? Purnaa tähän.

Valvoja: Lasse

Dunhill Dark Flake

ViestiKirjoittaja Männis-Kosonen » Su Touko 28, 2017 9:53 pm

Dunhill Dark Flake, 29 € / 50 g Kasarmikadun kuolonkauppiailta.

Kiinnostava uusintajulkaisu Dunhillilta. Dark Flakea on aiemmin ollut markkinoilla lyhyen aikaa 1970-luvun alussa. Omasta kirjastostani en löytänyt ainoatakaan aikalaisarvostelua enkä tunne ketään, joka olisi alkuperäistä Dark Flakea polttanut. Yhtä hyvin sekoituksen historia voisi olla täysin keksitty.

Tällaista flakea nyt kuitenkin Dunhillin nimissä Scandinavian Tobacco Groupilla väsätään, ja hyvä niin. Uusia tupakoita ei yleensä ole liikaa. Hommelin nimi on "Dark Virginia Pipe Tobacco" ja TR:n tietotoimiston mukaan sisältönä virginiaa ja periqueta.

Heti alkuun ihmetyttää, miksi tavara on pakattu pyöreään purkkiin kun Dunhillilla kuitenkin on valikoimassaan perinteiseen särmiöön pakattu Light Flake (eli pelkkä Flake). Sopii arvata, että Flakekin ennen pitkää tulee pyöreässä askissa. Lastut ovat siististi leikattuja, tasapaksuja, tumman- ja vaaleanruskeita. Tupakka näyttää ja tuoksuu ärsyttävän tutulta, mutta mahdoton saada päähän, miltä. Tuoksussa kypsää virginiaa, rusinaa, luumua. Kivasti hieroutuu auki ja säilyttää kosteutensa kuukauden verran avatussa rasiassa vähän liiankin hyvin. Hiukkasen saattaa olla kosteutta säilyttäviä kemikaaleja mukana, varsinkin kun lievää kielenpuremaa tupakki aiheuttaa.

Kopallisen puoleenväliin maku on vähän hapan, sellainen kuin liian kuumana palavassa virginiassa, mutta loppu on todella smuuttia paahdettua vahvaa virginiaa. Läheisiksi sukulaisiksi olen miettinyt Marlin Flakea, Full Virginia Flakea, keltaista Capstania ja vähän Navy Rollsiakin. En kyllä sanoisi tunnistavani Dark Flakessa periqueta. Luulen, että vuoden iätyksellä Dark Flake kehittyy edukseen ja ostan sitä mieluusti varastoon.

Keskimääräistä vahvempi kypsä virginiatupakka, erittäin tasalaatuinen ja hyvin tehty. Huonetuoksusta on tullut kehuja, lienee aika perus.
Käyttäjän avatar
Männis-Kosonen
 
Viestit: 943
Liittynyt: Su Tammi 20, 2008 1:17 am

Re: Dunhill Dark Flake

ViestiKirjoittaja Männis-Kosonen » Pe Syys 21, 2018 4:02 pm

Muinoin 90-luvulla alt.smokers.pipesissa oli suurinta huutoa käyttää kaikkiin tupakoihin DGT:tä eli delayed gratification techniqueta. Jippo on siis ladata piippu, sytyttää se, ja panna sivuun joksikin tunniksi tai päiväksi. Tällä silmänkääntötempulla sitten tubangi kuin tubangi muuttuisi vielä paremmaksi.

Piti sitä joskus silloin kokeilla muutaman kerran. No, jokainenhan tietää, että ptui tuhkalta se piippu uudelleen sytytettynä maistuu, mutta on sinänsä poltettavissa. Jos tuhkan maku on huomattavakin parannus alkutilanteeseen nähden, kannattaisi ehkä miettiä, mitä tupakkaa piippuunsa laittaa.

Kahdesti on kuitenkin täysin vahingossa käynyt niin, että piippuun unohtunut kerran sytytetty latinki on vienyt tupakkakeijujen kultamaille. Edellinen oli joku kymmenen vuotta sitten Orlikin Bull's Eye ja nyt ihme toteutui neljä päivää levänneen Dunhillin Dark Flaken kanssa. Latasin hyppysellisen tuoretta tavaraa päälle ja kun kulotus saavutti viivästetyn latingin, alkoi piipusta tulvia aivan autereisia makuja, taateleita, vaniljaviineriä, kookosta, ties mitä. Ei silti kemiallisen oksettavalla tavalla, kuten aromaattisissa sekoituksissa, vaan maut tuntuivat kuuluvan tupakkaan itseensä. Kokeilkaa.

Yhden huomion näistä kahdesta anomaliasta voi tehdä. Kumpikin tapahtui yhdistelmällä virginia-perique.
Käyttäjän avatar
Männis-Kosonen
 
Viestit: 943
Liittynyt: Su Tammi 20, 2008 1:17 am

Re: Dunhill Dark Flake

ViestiKirjoittaja Männis-Kosonen » Ti Marras 27, 2018 10:30 pm

Tulipa viimeisimmän kirjahankinnan myötä vähän lisävalaistusta Dark Flaken historiaan. Sain nimittäin vasta hankittua Paul C Olrikin Bogen om piber og tobak vuodelta 1978. Opus on koko lailla Tanskan vastine meidän Matti J Turusen piippukirjalle, niin hyvässä kuin pahassakin. Ilmestymisvuosi kirjoilla on sama, muuten epäilisin Turusen ottaneen tästäkin melko vahvasti vaikutteita merenvahaa mystifioiviin haihatteluihinsa.

Mutta Dark Flakeen. Olrik paljastaa alunperin kyseessä olleen Dunhill My mixture No 179. Toistaiseksi en ole 179:stä muuta tietoa löytänyt kuin Olrikin samansisältöisen arvostelun kirjasessa Tobakskrukken.

Peräti 20 eri virginialajiketta muodostaa sekoituksen, joka taas kerran Olrikin diibadaaba kuvakielellä on "kuin iltapäivän sateen jäljiltä märkä metsäpolku". Kiitti infosta, Paul-setä. Fleikki on kevyen hapan, hyvin täyteläinen mutta samalla makea ja pyöreä. Samat sanat voisi sanoa noista Olrikin arvioista itsestään. Parhaiten Dark Flake maistuu Olrikin mielestä paksuseinäisestä piipusta, mikä ei ole huono neuvo minkään tupakan suhteen. Vielä Tanskan Turunen varoittaa, että pakkauksen maininta "Full Strength" kannattaa ottaa todesta.

Edit 2018-12-08: nyt kun tuon my mixture numeron 179 tietää niin sillä hakemalla sama tieto löytyy tosiaan myös Loringin sivuilta.
Käyttäjän avatar
Männis-Kosonen
 
Viestit: 943
Liittynyt: Su Tammi 20, 2008 1:17 am


Palaa alueelle Piipputupakka-arvostelut ja vastaavat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron