Vahatun piipun pinnan huolto

Isi teki puusta. Tee-se-itse-piippumiesten ja piipun kunnossapitoaiheiden oma osio.

Valvoja: Lasse

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja Sir Risto » Su Marras 30, 2008 8:35 pm

Nyt kun vahojanne keittelette, muistakaa kuitenkin joku järki... vaikka joku ei välttämättä haise myrkyltä, se voi silti olla MYRKYLLISTÄ :yrjo: . Hajuton tärppä on yhtä paha myrkky kuin lakkabensiini. Jos/kun läträätte, käyttäkää pinelli/ranskalaista tärppää. Se on pahan hajuinen luonnontuote (mäntytisle) ja kun dunkkis on piipusta hävinnyt, voi piippua imailla turvallisin mielin.
Ei taida (vielä) olla piippumiehiä Darwin Awardseissa.

P.S. Koska Papa`siin?
Sir Risto
 
Viestit: 52
Liittynyt: Ke Maalis 12, 2008 12:01 pm

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja waltu » Su Marras 30, 2008 11:47 pm

Tämä dickiltä saatava miedomman hajuinen on siis ihan mäntytavaraa, ei hajutonta lakkabensiiniä. Kotimaassa olen nähnyt myytävän balsamimäntytärpättiä; liekö samaa tavaraa. Täytyy kokeilla jos löytää tuota balsamiversiota jostain.
"Ki kara saru mo ochiru"
Käyttäjän avatar
waltu
 
Viestit: 58
Liittynyt: Ma Helmi 26, 2007 9:27 am
Paikkakunta: Läntinen rannikko

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja Pappa Åberg » Ma Joulu 01, 2008 8:23 am

Balsamitärpätti on kauppanimi - ja hyvin vanha sellainen - joka kaiketi on käytännössä sama asia kuin ranskalainen tärpätti. 'Käytännössä' tarkoittaa, että se(kin) tislataan havupuusta. Tislausmenetelmissä on esim. paineen osalta eroja eri tuotteiden välillä sekä tietysti siltä osin, mistä puusta mikäkin tärpätti on tehty. Noista tenhoisasti nimetyistä tärpäteistä on syytä erikseen mainita venetsiantärpätti, joka ei ole pelkkä liuotin, vaan jossa on melkoinen määrä hartsia liuenneena. Se on oikein hieno tökötti vaikkapa öljyvärimaalauksessa, mutta älköön kukaan sitä piippuun sivelkö, jollei hakusessa ole aivan erikseen lämmöstä aktivoituva kärpäspaperi.

En ole piippuartesaani, tuskin olen edes amatöörinikkari, mutta näitä materiaaleja toisaalla opiskelleena annan ilmaisen vinkin. Se, mitä et laittaisi suuhusi ...mieti haluatko laittaa sitä piippusikaan. (Jaahas, nyt liikutaan freudilaisuuden rajapinnassa, takarivin pojat hiljaa siellä!) Jos jonkin asian voi aivan hyvin tehdä pelkällä vedellä, alkoholilla, lämmöllä, kärsivällisyydellä jne., niin miksi ihmeessä pitäisi turvautua sellaisiin luonnontuotteisiinkaan, jotka ovat terveydelle haitallisia. Ei se, että jokin saadaan puusta tislaamalla tee siitä vähemmän vaarallista. Metanolikin tehdään samalla tavalla eikä sitä silti pidä juoda.
Käyttäjän avatar
Pappa Åberg
 
Viestit: 362
Liittynyt: Pe Touko 11, 2007 9:30 am
Paikkakunta: Helsingfors

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja daniel » Ma Joulu 01, 2008 1:51 pm

hmm, ehkä tähän saisi jotain tolkkua, jos joku osaa sanoa,
mikä on ratkaiseva ero tärpätin, hajuttoman tai hajullisen, lakkabensiinin ja pinelliini/balsami tärpätin välillä?
en tosiaan ole mikään puualan opiskelija, puusta olen tainnut aikaisemmin tehdä löylykauhan ja mitä noita koulu juttuja nyt olikaan.
canaliscarpi.blgspt
Käyttäjän avatar
daniel
 
Viestit: 307
Liittynyt: La Elo 09, 2008 10:50 am

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja tfn » Ma Joulu 01, 2008 2:24 pm

Sir Risto kirjoitti:Ei taida (vielä) olla piippumiehiä Darwin Awardseissa.

P.S. Koska Papa`siin?


En osaa tehdä puusta edes kalalautaa, enkä lakata/vahata piippua, mutta huutelen takarivistä tällaisia:
Ikävä kyllä Darwin Awardseissa on jo onneton piippumies, sovitaan nyt että kukaan meistä ei päädy tuon jatko-osaksi, vaikka tuossa tapauksessa vaara ei piillytkään kemikaaleissa.

http://DarwinAwards.com/darwin/darwin1998-05.html
(28 April 1998) Bob Herschler, 77, of Olympia, WA, died from burns suffered last week after he placed a smoldering pipe in his shirt pocket. The pipe ignited a book of matches and soon Bob's clothing was ablaze.

Muuten olen sitä mieltä, että Papa'sissa pitäisi käydä useasti niin kauan kun vielä jatkoaikaa on.
孙子曰:兵者,国之大事,死生之地,存亡之道,不可不察也.
Käyttäjän avatar
tfn
 
Viestit: 40
Liittynyt: To Helmi 14, 2008 2:26 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja Männis-Kosonen » Ti Joulu 02, 2008 10:21 am

Täällä maa, kuuleeko kapteeni? Ihannetilanteessa, eli kun tähän tarkoitukseen tehty tervamiilu piipun kauimmaisessa päässä soveliaasti muhii, suuhun tarkoituksella imetään tervaa, bentseeniä, tolueenia, ksyleeniä, arsenikkia sun muuta. En olisi järin huolissani jos helposti haihtuvan tärpätin (joka muuten on käsienpesuaine) mitättömiä jäämiä on jossain kohtaa piippua. Ristolla on kyllä pointti sikäli, etten minäkään mielelläni nuolisi mitään kuivunutta tärpättiastiaa. En siksi, että pelkäisin syöpää tai jotain, vaan koska tärpätti on saablarin pahan makuista. Jos sen käyttö rajataan piipun kopan ulkopinnan käsittelyyn niin ei luulisi tupakoivan ihmisen riskinottokynnyksen vielä ylittyvän.
Käyttäjän avatar
Männis-Kosonen
 
Viestit: 931
Liittynyt: Su Tammi 20, 2008 1:17 am

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja Pappa Åberg » Ti Joulu 02, 2008 12:19 pm

Hyvin kuuluu. Tärpätillä pestään käsiä, koska on joskus pelkkä marseillessaippua ei riitä. Toivottavasti muistat kuitenkin myös pestä tärpätin pois saippualla, koska se kyllä muuten imeytyy ihon läpi elimistöön ja jatkuvan altistumisen seuraksena aiheuttaa hermosto-oireita. En ole lääkäri enkä työsuojeluasiamies, joten tässä jätän Teidät Googlen varaan.

Se mikä mulla aiheuttaa edellisen lisäksi ääreihermoston nykimistä on patenttiratkaisu, jossa työsuojelun ja järjenkäytön voi laiminlyödä sillä verukkeella, että tupakka (tai vaikkapa meteori) tappaa kuitenkin. Samaa metodia on sovellettu siinäkin, ettei tupakantuotannossa ole kunnollista läpinäkyvää luomu- tai reilukauppa-sertifiointia. Että pannaan vaan sademetsät matalaksi ja orjuutetaan viljelijöitä ...heitetäänpä vielä kunnon kemikaalisatsit kessun sekaan samalla vaivalla, kun röökaaminen kerran on joka tapauksessa pahasta ja tupakkayhtiöt ne vasta pahasta ovatkin.

Mun pointti oli yksinkertaisesti se, että käyttäkää sitä tärpättiä vaikka sitten silkkaa jääräpäisyyttänne, mutta älkää tietämättömyyttänne.

EDIT: Mainitaan nyt aivan erikseen vielä, etten minäkään väitä että yhden tai kahden piipun ulkopinnan käsittely tärpättiin liuotetulla kasvivahalla altistaisi millekään vitutusta kummemmalle. Aivan erityisen erikseen mainitsen vielä, että on mullakin yksi savinelli kaapissa, jolle on tullut joku tärpättihoito nuoruuden hybriksessä tehtyä. Tärpätti oli tuolloin korkealaatuista ranskalaista tärpättiä, ja hajun puoliintumisaika karkeasti arvioiden nälkävuoden luokkaa. Siitäkin huolimatta, että koetin kopan pinnan vielä ollessa märkä imeyttää siitä ylimääräiset löysät liitujauhoon. Ja nimenomaan hajuhaitan tietoiseksi minimoimiseksi.
Käyttäjän avatar
Pappa Åberg
 
Viestit: 362
Liittynyt: Pe Touko 11, 2007 9:30 am
Paikkakunta: Helsingfors

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja daniel » Ti Joulu 02, 2008 2:20 pm

hyvä että saatiin asioita selvennettyä.
ei kyllä hotsita laittaa mitään vedellä ohennettua piippuun.

end of story.

kehotan Åberi käyttämään ensikerralla hajutonta tärpättiä, vink vink, <- kuvittele silmää iskevä hymiö.
canaliscarpi.blgspt
Käyttäjän avatar
daniel
 
Viestit: 307
Liittynyt: La Elo 09, 2008 10:50 am

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja Jaan Koppel » Ti Joulu 02, 2008 4:02 pm

Joopa Joo Keskustelu käy kiivaana !!!
Heitän nyt tähän sit lisää vettä myllyyn ja kysyn mites noi kyseiset vahat liukenee alkoholiin eli pystyykö sillä notkistamaan kyseisiä vahoja ???
Ajattelin vaan et tällä alkoholin kulutuksella + mitä muuten tähän rakkaaseen harrastukseen menee rahaa ,niin
ei se muutama kymppi huoltoon ja värjäyksiin pitäis kyl tuntua kenenkään pussissa ! ? ! ?
Käyttäjän avatar
Jaan Koppel
 
Viestit: 112
Liittynyt: To Loka 09, 2008 2:06 pm

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja Sir Risto » Ti Joulu 02, 2008 5:58 pm

Ei liukene viinaan ihan helposti, eikä ole tarpeenkaan. Jos vanhaa piippua jynssää kovin tiukalla viinalla, saa helposti piipun vaihtamaan väriä, kun kaikki snagoissa käytetyt stainit ovat spriiliukoisia. Semmoinen puuvillainen puffauslaikka, jonka saa porakoneeseen, on helppo ja halpa apuväline blokkivahan käyttöön (oletuksena, että piippumestarilla on porakone). Kaikki kaupalliset "helpot" piipunkiillokkeet ovat melko syvältä, ainakin kokeilemani versiot. Savinellin polishi on vähän parempaa, kuin ne muut, mutta sisältää myös silikonia ja pinta jää vähän ovelan tuntuiseksi. Blokkikamalla on pärjätty tähänkin asti, ja samalla jatketaan...
Sir Risto
 
Viestit: 52
Liittynyt: Ke Maalis 12, 2008 12:01 pm

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja Jaan Koppel » Ti Joulu 02, 2008 6:06 pm

Ok!!!

Kiitos jälleen valistuksesta...
Jääpähän nekin viinat sit omaan suuhun ...
Käyttäjän avatar
Jaan Koppel
 
Viestit: 112
Liittynyt: To Loka 09, 2008 2:06 pm

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja Männis-Kosonen » Ti Joulu 02, 2008 11:05 pm

Pappa Åberg kirjoitti:Se mikä mulla aiheuttaa edellisen lisäksi ääreihermoston nykimistä on patenttiratkaisu, jossa työsuojelun ja järjenkäytön voi laiminlyödä sillä verukkeella, että tupakka (tai vaikkapa meteori) tappaa kuitenkin. Samaa metodia on sovellettu siinäkin, ettei tupakantuotannossa ole kunnollista läpinäkyvää luomu- tai reilukauppa-sertifiointia. Että pannaan vaan sademetsät matalaksi ja orjuutetaan viljelijöitä ...heitetäänpä vielä kunnon kemikaalisatsit kessun sekaan samalla vaivalla, kun röökaaminen kerran on joka tapauksessa pahasta ja tupakkayhtiöt ne vasta pahasta ovatkin.


No niin, no niin, tärpätti on kohta kai syypää tuhotulviin ja heinäsirkkoihinkin, mutta kyllä, reiluksi ja mielellään luomuksi sertifioitu norsuspaddu menisi kaupaksi täälläkin, jos sellaista vain olisi. Luonnonmukaisesti viljellyn tupakan saaminenhan se oli korkeimpana motivaationa kun rupesin omaa tupakkaa viljelemään. Ikävä vaan, että kotikonstein prosessoituna se maistuu melkein yhtä pahalle kuin tärpätti.

En kuitenkaan viettäisi unettomia öitä noita sademetsiä ajatellen. Oma tupakankulutukseni jää alle kiloon vuodessa, eikä se taida Åbergilla olla paljon suurempi (eikä sekään). Viljelyalassa mitattuna vuoden massini on siis noin kymmenen neliömetriä. Voin vaikka vastineeksi ostaa saman verran sademetsää henkilökohtaiseksi suojelualueeksi jos joku myy.

Aika kauas tämä alkaa mennä piippujen runk...vahaamisesta, mutta wtf, avautukaa nyt muutkin.

Aijoo, tsekatkaa tärpätin kansainvälinen kemikaalikortti TTL:n sivuilta.
Käyttäjän avatar
Männis-Kosonen
 
Viestit: 931
Liittynyt: Su Tammi 20, 2008 1:17 am

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja Pappa Åberg » Ke Joulu 03, 2008 10:13 am

Aineiden nimet kääntyvät kieleltä toiselle miten sattuu, ja useista eri petrokemiallisista liuottimista puhutaan tuttavallisesti tärpättinä. Tärpätti voi olla mineraalitärpättiä, joka voi olla lakkabensiiniä ja lakkabensiini voi olla tai olla olematta sama aine kuin 'white spirit'.
http://en.wikipedia.org/wiki/White_spirit kirjoitti:White spirit has a fairly low acute toxicity by inhalation of the vapour, dermal (touching the skin) and oral routes (ingestion). However, acute exposure can lead to central nervous system depression resulting in lack of coordination and slowed reactions. Exposure to very high concentrations in enclosed spaces can lead to general narcotic effects (drowsiness, dizziness, nausea etc...) and can eventually lead to unconsciousness. Oral ingestion presents a high aspiration hazard. Prolonged or repeated skin exposure over a long period of time can result in severe irritant dermatitis, also called contact dermatitis. It is highly recommended that skin exposure is kept to a minimum by use of gloves and that hands are washed after coming into contact with it. Occasional exposure to skin is highly unlikely to cause any problems.


Hajun perusteella noista ottaa ehkä parhaiten selvän. Ranskalaisessa ja pineenitärpätissä on selvä havupuuhartsin (ja muutenkin huomattavan voimakas) tuoksu, petrokemialliset tuotteet puolestaan tuoksuvat hieman yllättäen petrolimaiselta.

Laitetaan tähän vielä ohje simppeliä testiä varten, ja sen jälkeen lupaan olla puhumatta tärpätistä enää sanaakaan.

1. Laita puhtaalle (esim. kirjoitus-) paperille tippa tärpättiä.
2. Anna kuivua kokonaan.
3. Silmäile tulosta.
3.1. Jos tärpätti on jättänyt kuivuttuaan rasvaisen jäljen, se ei ole puhdasta. Sen pitäisi haihtua kokonaan. Näitä rasvajäämiä et halua piippuusikaan.
3.2. Korkealaatuisissakin havupuutärpäteissä on pieniä määriä (≈1% luokkaa) kuivuvia hartseja, koska ne käytännössä tislataan hartseista. Tämän vuoksi paperiinkin jää ainakin teoriassa pieni määrä hartsia tai hartsipölyä. Eri asia näkeekö sitä.

Jotta tulisi parin virkkeen verran puhuttua ketjun varsinaisesta aiheestakin, koetin miettiä miten tuo Sateenkarivärien karnaubaliuos on tehty. Muistin, että olen joskus tehnyt mehiläisvahasta vesiliuosta. Prosessia sanotaan saponifikaatioksi eli saippuoitumiseksi. Tällöin vaha hajoaa emäksen vaikutuksesta molekyylitasolla tuhannen ...päreiksi ja siitä tulee kai ihan faktisesti saippuaa. Eli sekä vesi että öljyt sekoittuvat liuokseen. Joku kemisti voi jeesata näiden käsitteiden kanssa, mutta teoriassa karnaubaemulsio voisi olla aika kiinnostava. Emulsiossa aineet eivät hajoa tai muutu toisiksi aineisksi, vaan yksi aine on pienenpieninä pisaroina toisen seassa. Näin on esimerkiksi majoneesin laita; öljy on veden seassa hyvin pienikokoisina pisaroina (käsittääkseni juuri näin päin). Karnauban kohdalla asioita mutkistaa se, että aine on huoneenlämmössä ja aina reiluun 80°C asti kiinteässä muodossa. Eli vaikka emulsion valmistaisi riittävän korkeassa lämpötilassa, jähmettyisivät pienet karnaubapisarat lämmön laskiessa ja päätyisivät todennäköisesti puuterimaisena laskeumana astian pohjalle. Mm. tämän vuoksi epäilen, että Sateenkarivärien nestemäinen karnauba on kuivuttuaankin ominaisuuksiltaan erilaista. Ihan hyvää jälkeä sillä saa, silti.
Käyttäjän avatar
Pappa Åberg
 
Viestit: 362
Liittynyt: Pe Touko 11, 2007 9:30 am
Paikkakunta: Helsingfors

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja daniel » To Joulu 04, 2008 4:18 pm

tätä mä kelasinkin ns. piippu porukasta, harrastus ei katso alaa eikä ikää.
veikkaan että näistä riveistä voisi hyvinkin löytyä se papan ohimennen mainittu kemistikin,
faktaa löytyy, ja painavia mielipiteitä asiasta jos toisestakin, hienoa!
pitää kokeilla sitä pinelliiniä, ja 80 pros vettä jahka uusia piippuja syntyy.
veikkaan ettei ennen joulua kyllä tule yhtäkään uutta kehiin, vaikka ideoita on kymmeniä.
jolun jälkeen pitäisi tulla ihan kokonaan omatekemiä.
canaliscarpi.blgspt
Käyttäjän avatar
daniel
 
Viestit: 307
Liittynyt: La Elo 09, 2008 10:50 am

Re: Vahatun piipun pinnan huolto

ViestiKirjoittaja waltu » Pe Joulu 05, 2008 1:08 am

Meinaatko ihan että tekis stemitkin ite?

Jos niin, niin tiiätkö mistä sais eboniittia järkihintoihin? Danpipellä ainakin maksaa hinajaa,jotain 40e puol meetriä. Noi valmiit varret tympäsee kun tuntuu että ne ohjaa liikaa. No onneks nyt on tulossa 3 poraamatonta briaaripalikkaa.
"Ki kara saru mo ochiru"
Käyttäjän avatar
waltu
 
Viestit: 58
Liittynyt: Ma Helmi 26, 2007 9:27 am
Paikkakunta: Läntinen rannikko

EdellinenSeuraava

Palaa alueelle Piipun tekeminen

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa