Sivu 2, 2:sta

Re: Polta Kirkkomäki IV 31.5.-10.6.2012 arvosteluketju

ViestiLähetetty: Pe Kesä 08, 2012 1:42 pm
Kirjoittaja drinkalot
Tomassino kirjoitti:Toi kuvitus on jotain aivan uskomattoman hienoa! Ehkä upeimmat kuvat, mitä tälle foorumille on koskaan ladattu. :!:

Komppaan. Kertakaikkiaan. :bisse:

Re: Polta Kirkkomäki IV 31.5.-10.6.2012 arvosteluketju

ViestiLähetetty: Pe Kesä 08, 2012 10:14 pm
Kirjoittaja seimi
Zipa, zipa. Miksi sä kirjoittelet niin vähän. Sä oot kuvataiteellinen ja kirjallinen nero. Mulla on sellainen tunne, että en enää halua miehiä. Oon niinku eheytynyt. Tänks, bro!

Re: Polta Kirkkomäki IV 31.5.-10.6.2012 arvosteluketju

ViestiLähetetty: La Kesä 09, 2012 12:58 pm
Kirjoittaja noviisi
Kyllä, upeita kuvia Zipalla!

Re: Polta Kirkkomäki IV 31.5.-10.6.2012 arvosteluketju

ViestiLähetetty: La Kesä 09, 2012 1:02 pm
Kirjoittaja noviisi
Omskakas kirjoitti:Sir Winston SMG OCT08

Tämä arvostelu on fiilistelyä, ei makujen kuvailua. Biisien tunnelma ja välillä vähän sanoituskin kuvaa sekä sikaria että polttajan tunnelmia pimenevässä ja kylmenevässä kesäillassa. En tiedä pääseekö sikarista jyvälle, jos ei itsekseen istu alas lähes kahdeksi ja puoleksi tunniksi Sir Wintonin kanssa ja humallu samalla hiljalleen.

1/3
2/3
Kertsi löytää toisen kolmanneksen idean sanoituksellaan.
3/3
Biisi kuvaa polttajan fiiliksiä sikaria kohtaan.

Heh! Ei hassummin sanottu. Aika vinoutunut suhde sulla taitaa olla tohon Winstoniin. :lol:

Re: Polta Kirkkomäki IV 31.5.-10.6.2012 arvosteluketju

ViestiLähetetty: Ma Kesä 11, 2012 6:04 pm
Kirjoittaja Tomassino
Bolivar - Coronas Gigantes

Maanantai kääntyy alkuillaksi ja päätän säästä huolimatta täyttää osuuteni ja pajauttaa Julieta no.2-kokoisen uljaan vapaustaistelijan ilmoille. Seita vaatii savu-uhria, koska muutoin ei sateelle ole tiedossa loppua. Asettelen itseni terangille ja tutkin sikarin, joka on vähäeleisyydessään vaikuttava ilmestys. "Minuun et tule pettymään" se tuntuu minulle viestivän koko olemuksellaan. Jykevä runko on aavistuksen suonikas ja kauniin punaruskea. Täyttö on hieman pehmeä muutamasta kohtaa, mutta kokonaisuus on muuten moitteeton. Se ei ole koristeellinen sikari, vaan yksinkertaisen koruton. Rumathan ne vaatteilla koreilevatkin.

Lieska lyö ja uhrisavu leijailee taivaalle. Tupakan ja parfyymin tuoksu tavoittaa nenän. Ensimmäinen haiku tuo suuhun selvästi voisulalla kruunatun popcornin maun. Yllättävä, uusi, mutta miellyttävä aromi. Ensimmäisten senttien aikana eteeni tarjoillaan pähkinää, uunituoretta ruisleipää, mullan muhevuutta, ajoittainen pöllähdys pippuria. Kaiken tämän saan voikuorrutuksella, joka kattaa kitalakeni ja antaa kermaista pehmeyttä kieleni päälle.

Sade yltyy ja taivas on siniharmaa. Nurmikon ja puiden keväisen raikas viherrys kuitenkin kirkastaa maisemaa ja tunnelma on harras. Laitan lisää vaatetta päälle ja tipautan ensimmäisen tuhkan. Kiitän Simonia loistavasta alusta ja annan uhrimenojen jatkua. Paksu samettinen savukiehkura leikkii sierainten alla ja sikari alkaa tuottamaan lehteviä makuja, joista aistii koivun lehteä, sekä suolaa pienellä kuivakkuudella. Uusi vaihde on siis silmässä ja se enteilee voimakkuuden kasvua.

Olen aavistukseni kanssa aivan oikeassa. Bolivar herää yllättäen ja lisää mausteisuutta, sitten nahkaa, kunnes eteeni tarjoillaan herkkusieniä kermakastikkeessa. Lisää kermaa ja sitten -- YLÄCEE!! Kermatoffeeta ja pippuria, voimaa ja tasapainoa! Sikari näyttää todellisen vapaustaistelijan suoraselkäisen luonteensa. Olemme puolessa välissä matkaa ja oloni on euforinen. Coronas Gigantes on nyt voimakas, mutta samalla erittäin sivistynyt, oikea herrasmiessoturi.

Annan tunteelle vallan, lopetan analysoinnin ja keskityn nautintoon. Uhrimenoissa on tapahtunut hengellinen herätys, jossa henki ottaa vallan rationaalisuudesta; siirrymme sanoilla kuvattavan maailman ulkopuolelle. Olemme osa universumia, Bolivar ja minä.

Sade on tehnyt tehtävänsä ja vaikka sikari on palanut moitteetta ja viivasuoraan koko puolitoistatuntisen ajan, alkaa kosteus nyt olemaan liiallinen. Palo meinaa tukehtua ja kääre jää jälkeen. Annan pientä apua liekillä ja pitkitän nautintoa vielä vartilla. Yläcee on vaimentunut ja päätän jättää sikarin uhrilehtoon ennen kuin tuon taivaallisen makunautinnon muisto tyystin kaikkoaa.

Sade väistyy ja taivas kirkastuu hieman; Seita on uhriinsa tyytyväinen.

Kuva

Re: Polta Kirkkomäki IV 31.5.-10.6.2012 arvosteluketju

ViestiLähetetty: Ti Loka 02, 2012 8:50 pm
Kirjoittaja elmiguel
Joo, kesä ja syksy menny kuin siivillä. Kirjoitellaanpa nyt se arvostelu, jos vielä jotain muistetaan...

Karjun takapihalla polteltiin aurinkotuoleissa ja itellä iski ihan hitonmoinen vilu. En muistaakseni käyttäny pitkiä kalsareita, kun kesä oli niin kynnyksellä. Sikarina oli joku Karvanaaman jäämistöstä löytynyt vyötön mysteeripölli, churchillin mitat se justjust täytti. En muista paljoakaan ite sikarista, mitään unelmaherkkua se ei tainnut olla. Taisin Karjullekin mainita, että sen pöllin aromit tuovat mieleen hernekeiton.Veto oli kait ihan jees. Juuri muuta en parrusta muistakaan ja ehkä ihan hyvä niin.

Tänkin ois voinu kirjottaa ajallaan, mutta kun ei.