Julkaistu

Vuosisatainen Viipuri

Teos Pohjolan erityislaatuisimmasta kaupungista, jossa itä ja länsi, pohjoinen ja etelä kohtasivat 

vuosisatainen viipuri

Viipuri sijaitsee suunnilleen samalla pituusasteella kuin Konstantinopoli (Istanbul), ja vain vähän lännempänä kuin Kiova. Vaikka maantieteellisesti Viipuri on aina ollut idässä, henkisesti ja kulttuurillisesti se on sijainnut lännessä. 

Viipuri on vanha karjalainen kaupunki: sen paikalla oli karjalaista asutusta jo ennen linnan perustamista. Toisaalta Viipuri on vanha ruotsalainen kaupunki: Linnansaaren alkukaupungin asukkaat olivat ruotsalaisia. Yllättäen Viipuri on myös vanha saksalainen kaupunki: sen johto oli kauan saksalaisten hallussa. Ja lopulta Viipuri on vanha venäläinen kaupunki, vuodesta 1710 se kuului Venäjän valtakuntaan. 

Suomen suuriruhtinaskunnan sekä itsenäisyyden aikana Viipuri kasvoi Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi ja siitä muodostui alueensa kulttuurin, teollisuuden, kaupan ja koulutuksen keskus. Ja sellainen oli Viipuri, kulttuurien ja kauppareittien yhtymäkohta: länsi, itä, pohjoinen ja etelä kohtasivat tässä koko Pohjolan erikoislaatuisimmassa kaupungissa.

vuosisatainen viipuri keräilypainos

Kustantamo Amanitan uusi keräilypainos Vuosisatainen Viipuri kokoaa kultakansiin Pohjolan erityislaatuisimman kaupungin värikkäät vaiheet. 

Ajaton arvoteos kertoo suomalaisen Viipurin tarinan 

Numeroitu suurteos Vuosisatainen Viipuri kokoaa kultakansiin ainutlaatuisen kaupungin värikkäät vaiheet. Kirjailija Kaari Utrio kertoo elävästi linnoituksen ja kaupungin kehityksestä sekä viipurilaisista ja heidän elämästään keskiajalta 1800-luvulle. Keskiajalla Viipurilla oli erinomaiset kauppasuhteet Novgorodiin ja Tallinnaan, ja ns. tapulikaupunkien aikakaudella 1600-luvulla kaiken Itä-Suomen kaupan oli kuljettava Viipurin kautta. Venäjän vallattua Suomen 1710 Viipuri säilyi suomalaisena, ja vuonna 1812 se liitettiin takaisin Venäjän kokonaan valloittamaan Suomeen. Vuosisata Suomen suuriruhtinaanmaan osana oli Viipurille kukoistuksen aikaa. Oman lukunsa kirjassa saavat mm. tunnetut viipurilaiset kauppiassuvut ja pitkäikäiset liikeyritykset. 

Mitat 285 x 235 mm, 256 sivua, noin 170 kuvaa

Tekstit Kaari Utrio, Hanna Pukkila-Toivonen ja Sari Savikko 

Kullanhohtoinen Geltex-erikoissidos

Kultafolioinnit etukannessa, selässä ja esilehdellä

Numerointi esilehdellä

Vankka kotelo, jossa samettipintainen sisus

isbn 978-952-7319-13-0

painettu 1403 numeroitua kappaletta

Numero 1 on lahjoitettu Tasavallan presidentille.

Viipuri on vanha suomalainen, ruotsalainen ja venäläinen kaupunki vailla vertaa. Kestävä välittää kaupungin ainutlaatuisen tarinan myös tuleville sukupolville.

Julkaistu Jätä kommentti

Itsenäisen Suomen Panssariase

Kalevi Keskisen ja Jarmo Lindgrenin vuosien suurtyö on nyt valmis

itsenäisen suomen panssariase

Suurteos suomen panssareista  aselajin perustamisesta Nato-aikaan 

Itsenäisen Suomen panssariase käsittelee Suomen panssarivoimien historiaa panssarivaunutyyppien kautta, ja kertoo siten uudenlaisesta näkökulmasta panssarisodan historiasta sekä panssariaseen kehityksestä rauhanaikana.

496-sivuinen suurteos kattaa ensimmäisten panssarivaunujen hankinnan Suomeen vuonna 1919, panssariaseen kehityksen 1920- ja 1930-luvuilla, panssarisodan vaiheet talvi-, jatko- ja Lapin sodassa 1939–1945 sekä sotien jälkeiset vuodet nykypäivään saakka.

 Teokseen on kerätty aineistoa vuosien ajan. Lähteinä ovat olleet arkistot, museot ja yksityiset kokoelmat, alan julkaisut ja haastattelut.

Teoksen suuri koko mahdollistaa hulppean kuvituksen. Teoksessa on yli 900 valokuvaa vuosilta 1918–2024. Eniten kuvia on sotavuosilta.

 Kalevi Keskinen on sotahistoriaan erikoistunut tietokirjailija ja kuvatoimittaja. Jarmo Lindgren on pienoismallien rakentajana perehtynyt yli 40 vuoden ajan panssarivaunuihin ja niiden historiaan. 

Teoksessa on myös mm. luettelo talvi-, jatko- ja Lapin sodan vaunutappioista. Sen ovat koostaneet Mikko Heikkinen ja Kari Tapio.

Julkaistu

Kohtalon vuosi 1944

Tärkeän merkkivuoden juhlateos

80 vuotta sitten suomalaiset taistelivat itsenäisyyden säilyttämiseksi.  Vaikka vuonna 1944 sodan koettiin päättyneen tappioon, jälkikäteen arvioituna Suomi selviytyi olosuhteisiin nähden loistavasti. Maamme säilyi miehittämättömänä ja poliittisesti itsenäisenä.

Asiantuntija-artikkeleita, tietoiskuja ja noin 540 pysäyttävää valokuvaa sodan ja rauhan vuodesta 1944

Historiantutkija Henrik Tala vie lukijan vuoteen 1944 kuukausi kuukaudelta. Suomen kohtalo oli monta kertaa hiuskarvan varassa. Helmikuussa suomalaiset yritettiin painaa polvilleen siviilikohteita pommittamalla, kesäkuussa suurhyökkäys oli ajaa rintaman romahtamis­pisteeseen. Itsenäisyys oli vaarassa myös elo–syyskuun rauhanpolulla, jolloin Suomi oli kahden suurvallan välinen kiistakapula. Syksyllä rauhanteon jälkeen Neuvostoliitto painosti Suomen sotaan saksalaisia vastaan.

Sotahistorioitsija Olli Kleemola kertoo ­­kesä-, heinä- ja elokuun ratkaisevista taisteluista. Raskain uhrein saavutettu torjuntavoitto mahdollisti liikkumavaran poliittisille ratkaisuille. Neuvotteluille ei olisi ollut tilaa, jos taistelut olisi hävitty.

Monipuoliset tietoiskut ja runsas kuvitus kertovat vuoden pienistä ja suurista tapahtumista ja tempaavat mukaansa äkkikäänteiden aikakauteen, hetkeen, jolloin Suomi astui uuden ajan kynnykselle. 

Suuri kuva- ja tietoteos 
itsenäisen Suomen tärkeimmästä vuodesta, 
joka määräsi Suomen suunnan  
puolen vuosisadan ajaksi